Elämä on juhla
Arkikin voi olla juhlaa
Kolme viikkoa edellisestä blogikirjoittelusta, kotitilalla on tässä välissä tapahtunut yhtä ja toista. Yhdessä on tehty ja yhdessä nautitaan työntuloksista.
Ryytimaa alkaa olemaan sellaisessa loistossaan, että jos puoletkaan tuottaa satoa, me eletään oman maan antimilla pitkälle syksyyn. Ihan mahdottoman montaa sorttia on itämässä, jännityksellä odotamme mitä kaikkea sieltä ponnistaa. Kova luotto aiempien vuosien perusteella on herneeseen, perunaan ja salaattiin. Eniten jännitän onnistuuko valkosipuli, keltasipuli, punajuuri ja porkkanat.
Suurta iloa tuottaa talon julkisivuremontti, jonka toteuttivat yhteistuumin pääasiassa isäntä ja keskimmäinen tyttö.
Tässä lyhykäisyydessään miten julkisivuremontti toteutui viikon aikana:
Kaikki alkoi etuoven fiksauksesta. Sitten rupesi kaiteet näyttämään pahalta. Eikä ikkunanpieletkään oikein silmiä hivelleet. Kohta maalattiin porstuan lattia. Seuraavaksi olikin vuoro öljytä kuistin laudat. Sitten saunan kuisti. Lopun viimein maalattiin ulkovuoraus.
Ja tämä kaikki lähti siis siitä kulahtaneesta etuovesta. Mutta nyt. Homma on tehty ja voi kuinka me ollaan iloisia!
Pitkästä aikaa juhlavieraita
Heti julkisivuremontin päälle saatiinkin viettää oikein varsinaisia juhlia, kun esikoinen kirjoitti ylioppilaaksi. Kyllä oli ilo kutsua piha täyteen juhlijoita. Aurinko paistoi ja linnut toivotteli onnea liverryksellään. Meillä oli todellinen juhlapäivä. Juhla on toki aina juhla, mutta tällä kertaa se tuntui vielä moninverroin juhlavammalta tilaisuudelta. Milloin viimeksi on juhlittu niin, että parkkipaikka on täynnä autoja ja puheensorina kuuluu pihan yli? Milloin on isäntä ottanut vieraat vastaan tervetulomaljojen kanssa ja porukalla kohotettu malja päivänsankarille? Milloin on ollut kakkuja pöydässä sen seitsemän sorttia? En muista.
Korona on pitänyt huolen siitä, että juhlista on tullut harvinaisuus. Mutta nyt meillä oli juhlat ja voi pojat, nautin joka sekunnista. Moneen suuntaan kiitoksia ihanasta päivästä.
Arkisia juhlaotoksia
Joku saattaisi miettiä, sopiiko arki ja juhla samaan otsikkoon. No, kyllä ne sopii.
Meidän nuorimmainen on kova valokuvaamaan. Lempiaiheita on eläimet ja luonto ja sen kyllä huomaa näissä otoksissa. Niin kauniita kuvia, upeita värejä ja tilanteet täysin arkisia. Mutta jos totta puhutaan, kun ovesta astuu ulos ja katselee kauneimmassa asussaan olevaa luontoa, voiko silloin käyttää muuta sanaa kuin juhla? Eli kyllä nämä on täysin juhlaotoksia!